Projekti käyntiin...

No niin terve taas pitkästä aikaa, nyt kesälomat lusittu ja ehtii taas blogiakin päivittelemään näin arkena ;)! Autoa on nyt alettu purkamaan ja massoja poistamaan. Muutama kuva kuitenkin vielä ennen purkujuttua.

Mörssäri edestä

Karu kabiini, josta löytyy kuitenkin kaikki tarvittava, mitään kaunistelematta. Huom! kierroslukumittari käännetty ns. racing asentoon niinkuin kisa-Gordineissa aikoinaan. Uudessa kuosissa tullaan jäljittelemään Gordinin koetaulua, joten kabiinin yleisilme muuttuu, mutta kisahenkisyys ja yksinkertaisuus säilyy. Joku voi ihmetellä missä on nopeusmittari?! Eihän sellaisella mitään kilpa-autossa tee, mutta sellainenkin saattaa jatkossa tietystä syystä koetauluun ilmestyä. Suurempaa merkitystä sillä ei jatkossakaan tule olemaan...tällä autolla, kun ajetaan aina kaasupohjassa ;).. 

Sitten itse Mörssärin voimanlähde..1300 kuutioinen Gordinin pata eiku mikä tämä oli..se saattaa jatkossa vielä selvitä..kyljessä 45 Dellortot, joista saadaan riittävästä ruokaa koneelle..uudehkot ilmanputsarit toivat muuten 10nm lisää vääntöä viimeisimmässä penkityksessä viime kesänä, josta opittiin se, että niihin on syytä kiinnittää huomiota ja pitää ne puhtaana eikä suinkaan aliarvioida niiden vaikutusta!

Tämä kapine on hyvä olla varmistuksena eli kierrosrajoitin..sen verran nopeasti rajoitin tulee meinaan vastaan..Gordinista, kun on kyse niin rajoitinta ei ole laitettu yli 8000 r/min, mutta on siinäkin ihan riittävästi. Mörssärin ratissa täytyy olla kokoajan hereillä, muuten alkaa rajoitin katkomaan menoa hyvin äkkiä..

Karu ja kärsinyt on etupellin alunenkin ja kyllä..jäähdytin on edessä. Ratkaisu on tähän autoon välttämätön ja toiminut hyvin. Vanha, kirottu bensatankki saa siirtyä historiaan ja korvaajaksi tulee alumiinista tehty tankki, joka laitetaan vakiopaikalle takapalkin yläpuolelle. Muutamat kerrat on nimittäin tämä tankki tankattu yli, koska mittariakaan ei ole ollut ja tankki on todella pieni..

Tässä osviittaa jo pari vuotta sitten aloitetusta kunnostuksesta, jollon takapalkki tehtiin uusiksi.

Samaan syssyyn uusittiin myös takaiskarit..bilsteiniin luotetaan ja saman valmistajan kilkettä on tulossa myös etupäähän.

...ja rekisterinumero oli...R 8 Gordini...niin mikä??? :D

Mörssäriä etuviistosta...tästä kulmasta näkee myös hyvin lasikuidusta tehdyt leveämmille vanteille tarkoitetut lokasuojat..Mörssärin ominaispiirteet ja ulkonäkö säilytetään, joten samanlaiset lokasuojat tulevat myös uusittuun autoon..

Ja takaviistosta..myös takaluukku säilytetään samannäköisenä jatkossa..

Mörssäri ja kuljettaja tiimeineen projektin aloituspäivänä. Tämä kuva muistetaan vielä vanhainkodissakin. Mörssärin viisi viimeistä minuuttia vanhassa kuosissa lähti nimittäin tästä kuvasta..

Laitetaan tähän vielä loppukevennykseksi videolinkki Ahvenistolta vuodelta 2007, joka valottaa vähän Mörssärin sielunelämää ja antaa vähän kuvaa siitä minkälaisesta laitteesta on kyse. Mörssärin "roolisuoritus" tulee videon loppuosiolla eli kannattaa kelata heti kohtaan 7:16 ja siitä noin 20 sekuntia eteenpäin. Ensimmäisellä kierroksella katsellaan kuinka Peugeot 205 MI16:n tekniikalla liikkuu ja toisella kierroksella näytetään "Leijonalle" Mörssärin takavaloja..äänet kannattaa laittaa KOVALLE ;)! 

http://www.youtube.com/watch?v=nlFxXyD2oTM

Seuraavaksi ollaankin sitte purkujuttujen kimpussa..näkemiin ja kuulemiin!!

Terveiset "Montesta"!

Terveiset Montenegrosta ja sen äärettömän hienoilta serpentiiniteiltä! Mentiin linja-autolla yli kilometrin korkeuteen serpentiinitietä pitkin, josta avautui HUIKEAT maisemat. Matkanteko oli aika hidasta johtuen mm. siitä, että jotkut mutkat piti ottaa uusiksi, että kuski sai bussin taittumaan tiukoissa paikoissa. Tie oli välillä niin kapeaa, että jonkin sortin kuskeilla ois ollu vaikeuksia pelkällä henkilöautolla kohtaamistilanteissa..paikalliset chäföörit siellä peruuttelivat välillä pitkiäkin matkoja, että mahduttiin ohi.

Tottakai siinä rauhallisen bussikyydin lomassa maisemia ihaillessa tuli sekin mieleen kuinka hienoa siellä olisikaan päästellä Mörssärillä slicksit alla, hätyytellä neulasilmämutkien välissä 200 km/h eikä yhtään olisi varmaan mielessä muutaman sadan metrin pudotus, jos kävisi jokin haaveri vaikka mutkan sisääntulossa ;). Anoppikin tuumas, että "eikö täällä olisi hieno ajella Rellulla?" Hänellä taisi olla mielessä siviiliversio, mutta kuitenkin :). Sen varmaan voi todeta ilman kokemustakin, että Ahvenisto olisi pelkkä alkupala verrattuna niihin teihin..yhtään Ahvenistoa morkkaamatta, onhan se kuitenkin Suomen hienoin moottorirata, jossa on itsekkin tullut muutaman kerran ajettua ja isän kyydissä istuttua jo pikkupoikana luonnollisesti joka kerta Gordinilla :). Youtubesta muuten löytyy hieno pätkä vuodelta 2007, jossa Mörssäri on ns. elementissään..laitan linkin tänne kunhan pääsen kunnon koneen ääreen.

Matkaopas tiesi kertoa, että jokunen viikko sitten siellä oli järjestetty kansainvälinen autokilpailukin..vielä en ehtinyt selvittää mistä kisasta oli kyse..kyllä se on ihan reikäpäitten touhua..mutta varmasti hienoa..siitä ei ole epäilystäkään.

Sellainenkin huomio on tullut tehtyä, että Kroatian puolella on vielä ajossa lukuisia Tipparelluja. Sinänsä yllättävää, koska autokanta on kohtalaisen tuore eikä sen ikäluokan autoja näe muuten kovinkaan paljoa, mutta "tipoilla" ne täällä vain päästelee. Ainakin yli kymmenen eri yksilöä olen nähnyt muutaman päivän aikana. Meidänkin perheessä on ollut aikoinaan punainen Tippa..mielestäni sympaattinen auto ja sellaisesta tulee aina silloin tällöin haaveiltuakkin. Tulee muuten samalla kokeiltua miten blogin päivitys onnistuu puhelimella..palaan astialle kunhan pääsen viikonlopun aikana takaisin Suomeen...

Photoja menneiltä vuosilta...

No niin, tässä tulee lupaamiani kuvia sekä asfaltilta että jäältä.

Kemora 2005

Tässä ollaan Ahvenistolla vuonna 2006

Sama paikka, sama vuosi

Paikka sama, mutta vuosi 2007

Paikka ja aika on sama. Lämmittelykierroksia vakiorenkailla..

Seuravaaksi kuvia jäältä, joissa on myös hieman enemmän näyttävyyttä...

Lähdössä jäälle Alahärmään vuonna 2008

Sinisorsa tositouhussa

Hyvin perinteistä paikkojen läpikäyntiä, kun kyseessä on ns. rapea ranskalainen ja vielä 60-luvulta.

Testaamaassa Jurvassa 2009 / talvinen maisemakuva johon on eksynyt myös muuan Sinisorsa. Auton takapalkki oli juuri kunnostettu ja uusi pidempi perävälitys asennettu, joten oli pakko käydä testaamassa, että uskalsi lähteä Ranualle jäälle ks. alimmainen kuva.

Jäällä Ranualla 2009...kyseessä pitkä kaarre, jossa Sorsaa pystyi tuomaan kokomatkan ns. kahva edellä..

Suurin osa kuvista on kerhomme rata- / jääratapäiviltä, joita on yleensä neljästä kuuteen kertaan vuodessa, puolet kesällä ja puolet talvella. Kerhomme on melko aktiivinen sillä lähes kaikissa kokoontumisissa on paikalla 10 - 15 Gordinia ja siihen vielä mahdolliset muut Rellut päälle. Lukuna se on pieni, mutta kun otetaan huomioon autojen harvinaisuus, osien hankinnan vaikeus yms. lukumäärä alkaakin olemaan suuri. Kuvista saa vähän makua siitä, mitä tällä autolla tehdään / on tehty, mutta toki tähän harrastukseen liittyy paljon paljon muuta ja myös siitä tulee rutkasti tarinaa jatkossa.

Kesälomalaiselle alkaa painamaan reissu päälle, mutta yritän ehtiä vielä sitä ennen päivittämään tarinaa käynnissä olevasta projektista..Buenostardesta vaan kaikille ja saletisti natsaa :)... 

Grand Opening

Tässä blogissa seurataan harrastekilpa-autoni "elämää". Auto on Renault 8 Gordini, peräisin 60-luvulta. Blogin ulkoasu tulee varmasti muokkaantumaan ajan saatossa. Tässä vaiheessa on hyvä todeta miten olen harrastukseen päätynyt eli edesmenneen isäni kautta olen ollut tekemisissä juuri tämän mallin autojen kanssa heti syntymästäni lähtien ja tätä kautta olen etenkin viime vuodet harrastanut kyseisiä autoja aktiivisesti. Nykyään omistan kolme "samanmallista" (Renault 8) harraste-/museoautoa, mutta tässä blogissa seurataan vain tämän kyseisen yksilön elämää.

Auto on tullut meille joskus 80-luvun loppupuolella, jolloin isäni on ajanut sillä mm. sprinttejä. Isälläni on pitkä kilpailuhistoria eri Gordineilla ja hänen kauttaan ovat kulkeneet useat nykyäänkin elossa olevat 8G:t, osa näistä on niin sanotusti pelastettu eli kunnostettu romusta ajokelpoiseen kuntoon. Itse en ole koskaan kilpaillut tällä autolla vaan sillä olen lähinnä ajellut aktiviisen kerhomme järjestämillä jäärata- / ratapäivillä.

Autoa on kehitelty / paranneltu / pidetty yllä viime vuosina melko aktiivisesti, joten sen tekniikkapuoli onkin tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta korista ei voi sanoa samaa, joten noin kaksi viikkoa sitten käynnistimme auton restaurointiprojektin, jossa kori käydään täysin läpi eli kaikki osat irroitetaan ja kunnostetaan / tarvittaessa uusitaan. Itse kori puhdistetaan kaikista vuosien varrella kertyneistä massoista, hiekkapuhalletaan, hitsataan, kunnostetaan ja maalataan lopuksi uuteen hohtoon :). Autoon varmasti tulee tiettyjä parannuksia ja se tehdäänkin jonkin kilpailuluokan (Roadsport tai Historic-rataluokat) sääntöjen mukaiseksi, mutta ulkonäkö pyritään säilyttämään samana + pidetään nimenomaan rata-autona eli ralliautoa tästä ei ruveta tekemään. Projekti onkin tämän blogin aloittamisen syy, mutta jatkossa on tarkoitus seurata kaikkia tapahtumia, jotka liittyvät tähän autoon. Projekti toteutetaan kaveriporukalla + yhden voisinko sanoa "ammattirakentajan" toimesta, joka kuuluu myös kaveripiiriini ja on tehnyt 8 Gordineja melkein koko pienen ikänsä, joten tietotaitoa löytyy PALJON. Projektille ei ole asetettu tiukkaa aikataulua, itse olen tyytyväinen, jos autolla pääsee ajamaan taas kesällä 2012.

Lähipäivinä lisään kuvia menneiden vuosien tapahtumista ja kirjoitan projektin alkumetreistä monien kuvien kera. Blogin kulkiessa eteenpäin asioita tullaan varmasti peilaamaan paljon menneisyyteen kuten historiceissa vähän kuuluukin. Jossain vaiheessa valotan varmaan myös tekniikkapuolta ;), mutta jo tässä vaiheessa voin paljastaa, että kaikki on Rellua, vieläpä Gordinia, joiltain osin muokattuna ja etenkin kisakäyttöön tehtynä.

Ainiin, meinasi jo unohtua, blogin nimen juuret juontuvat auton lempinimeen eli Mörssäriin. Ehkä sekin vielä paljastuu miksi se on juuri tuo. Kaveriporukan huulilla nimi on muokkautunut hieman ruotsalais-sävytteiseksi eli Mörskär, joka oikein sanottuna lausutaan Ruotsalaisittain "Mör´här".

Näkemiin ja kuulemiin!